Navakan luontokartoitukset mantereella antavat arvokasta tietoa ympäristövaikutusten arviointiin
Navakka-merituulivoimahanke rakennetaan kauas ulkomerelle, mutta sen vaatima sähkönsiirto rakenteineen tuo muutoksia ympäristöön myös mantereella. Näitä mantereelle kohdistuvia vaikutuksia kartoitetaan osana ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Tietoa kerätään kaikilta tarkasteltavilta sähkönsiirtoreiteiltä ja niiden läheisyydestä.
Merituulivoimalla tuotettu sähkö siirretään ilmajohtoja tai maakaapeleita pitkin todennäköisesti lähimmälle kantaverkon liityntäasemalle. Liityntäasemia on maassamme harvakseltaan, joten Navakan vaatima sähkönsiirtolinja kulkee kaikissa neljässä reittivaihtoehdossa kymmenien kilometrien matkan. Mantereella sähkönsiirtolinjan rakentamisen tai olemassa olevan linjan leventämisen vaikutuksia ympäristöön arvioidaan aina rantaviivasta kantaverkon liityntäasemalle saakka. Arviointi painottuu luontoarvoiltaan arvokkaiksi arvioituihin kohteisiin. Sekä uusien linjojen rakentaminen että aiempien leventäminen muuttavat elinympäristöä ja voivat vaikuttaa esimerkiksi pesivien lintujen runsauteen ja lajiston kirjoon tai liito-oravien kulkuyhteyksiin.
Ympäristövaikutusten arviointiin tarvittavaa tietoa saadaan kokoamalla yhteen jo olemassa olevaa tutkimus- ja seurantatietoa sekä hyödyntämällä aiempia kokemuksia vastaavista hankkeista. Hankkeen vaikutusalueelle kohdistettavilla maastoselvityksillä lajikartoituksineen ja havainnointeineen on myös suuri merkitys. Navakan ympäristövaikutusten arvioinnin maastokartoituksissa kiinnitetään erityistä huomiota lintuihin, EU:n direktiivilajeihin ja mahdollisiin suojeltuihin tai harvinaisiin elinympäristöihin.
Lintuja tarkkaillaan etenkin muuttojen ja pesimisen aikaan
Lintujen tarkkailu on olennainen osa ympäristövaikutusten arviointia. Lintuja tarkkaillaan etenkin kevät- ja syysmuuttojen aikaan, mutta myös muina aikoina. Mantereen osalta huomioitavia asioita ovat etenkin pesimäpaikat ja muuttoreitit.
Suomen lajitietokeskuksen tietojen perusteella Navakan yhteydessä tarkasteltavien sähkönsiirtoreittien läheisyydessä on tavattu erittäin uhanalaiseksi luokiteltuja lintulajeja, kuten hömötiaisia ja viherpeippoja sekä vaarantuneiksi luokiteltuja töyhtötiaisia. Silmällä pidettävistä lajeista on tavattu muun muassa isokoskeloita, helmipöllöjä ja taivaanvuohia. Lisäksi alueen yli kulkee useiden lintulajien kevät- ja syysmuuttoreittejä.
EU:n luontodirektiivin suojelemat lajit erityistarkkailussa
Luontodirektiivi suojelee noin 1 300 Euroopan yhteisön tärkeänä pitämää lajia, alalajia tai elinympäristöä. Suomessa on tavattu 140 direktiivillä suojeltua lajia. Navakka-hankkeessa tarkasteltavien sähkönsiirtolinjojen alueilla selvitetään muun muassa viitasammakoiden, lepakoiden ja liito-oravien esiintymistä. Näiden lajien läsnäolo hankealueella tulee selvittää, sillä luonnonsuojelulain ja EU:n luontodirektiivin liitteissä mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.
Liito-oravia kartoitetaan loppukeväästä sellaiseen aikaan, kun maassa on vielä vähän lunta. Lumipeitteeltä on helppo havainnoida mahdolliset puiden juurilla olevat liito-oravien papanat. Viitasammakoiden esiintymistä havainnoidaan toukokuussa kutuaikaan, koska silloin viitasammakot pitävät niille ominaista pulputusta. Pelkän ulkonäön perusteella näitä sammakoita olisi vaikea tunnistaa.
Direktiivilajeista todennäköisimmin hankealueella tavataan lepakoita, sillä Suomessa on tavattu kaiken kaikkiaan 14 eri lepakkolajia, jotka ovat kaikki suojeltuja. Satakunnan rannikkoalueelta on havaintoja useista lepakkolajeista, joista yleisimpiä ovat pohjanlepakot ja siipat. Lepakoiden seurantaa tehdään kesällä. Niitä tarkkaillaan lepakoiden ääniin reagoivien detektoreiden eli havainnointilaitteiden avulla. Detektori havaitsee lepakot noin 30 metrin säteellä. Tutkimukset keskitetään etukäteen kartoitettuihin paikkoihin, joissa on lepakoille sopivia elinympäristöjä.
Lisäksi kartoitetaan, onko vaihtoehtoisten sähkönsiirtoreittien alueilla uhanalaisia tai harvinaisia elinympäristöjä. Esimerkiksi purot, pienet lammet tai lähteet ovat suojeltuja, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Aiemmat havainnot ohjaavat kartoitettavien kohteiden valintaa, mutta usein arvokkaita ympäristöjä tunnistetaan vasta luontotyyppien kartoituksen yhteydessä. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitykset tehdään keski- ja loppukesästä, jotta kasvit ovat ehtineet kasvaa tunnistettaviksi.
Riistaeläimet, hirvet, majavat ja muut usein tavattavat metsäneläimet kartoitetaan karttatarkastelun perusteella. Lähtöaineistona käytetään muun muassa Suomen lajitietokeskuksen lajitietoja ja Luonnonvarakeskukselta suurpetojen ja riistaeläinten laskentatietoja.
YVA-menettely valmistuu vuoden 2025 aikana
Navakan monipuolisessa ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan hankkeen mahdollisia vaikutuksia esimerkiksi maisemaan, elinkeinoihin, liikkumiseen, asumiseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Luonnonympäristöstä kerättävä tieto muodostaa yhden tärkeän arvioinnin osa-alueen. Tavoitteena on tunnistaa hankkeen merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia ja löytää keinoja niiden vähentämiseksi tai ehkäisemiseksi.
Ympäristövaikutusten arviointi luontokartoituksineen tuo varsin usein muutoksia hankkeen suunnitelmiin. Havainnot voivat esimerkiksi tukea jonkin tietyn sähkönsiirron reittivaihtoehdon valintaa tai tuoda tarkennuksia jonkin reitin linjaukseen.
Navakan ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan vuosina 2023–2025. Havainnot ja johtopäätökset yhteen koostava YVA-selostus asetetaan nähtäville vuoden 2025 aikana.